🇬🇧 en fi 🇫🇮

alone adverb

  /aˈluŋ/ , /əˈloʊn/ , /əˈləʊn/
  • By oneself; apart from, or exclusive of, others; solo.
 yksin, itsekseen, yksikseen, yksinään, ainoastaan
  • (hence) Used to emphasize the size or extent of something by selecting a subset.
  • Focus adverb, typically modifying a noun and occurring immediately after it.
  • Not permitting anything further; exclusively.
  • Not requiring anything further; merely.
 yksin, ainoastaan
  • Without outside help.
 yksin, ainoastaan, itsekseen, yksinään

alone adjective

  /aˈluŋ/ , /əˈloʊn/ , /əˈləʊn/
  • By oneself, solitary.
 yksinään, yksinäinen
  • (obsolete) Unique; rare; matchless.
 ainutlaatuinen

aloneness

yksinäisyys
let alone
puhumattakaan, saati, saati sitten, jättää rauhaan
leave me alone
jätä minut rauhaan
leave alone
jättää rauhaan
leave well enough alone
jättää rauhaan
man shall not live by bread alone
ei ihminen elä ainoastaan leivästä
go it alone
selviytyä omin päin, toimia omin päin
go-it-alone
yksin tehty
stand-alone
autonominen
Wiktionary Links