🇬🇧 en fi 🇫🇮

ensue verb

  /enˈsjʉː/ , /ɛnˈsjuː/ , /ɛnˈʃuː/ , /ɪnˈsjuː/ , /ɪnˈsuː/ , /ɪnˈʃuː/
  • (obsolete, transitive) To follow (in time), to be subsequent to. [15th–17th c.]
 olla seurauksena, seurata

ensuing adjective

  • Refers to the actions, consequences, and repercussions which result from some prior stimulus or event.
 siitä seuraava, siitä seurannut
Wiktionary Links