hurt
verb
/hɜːt/
,
/hɝt/
|
- (intransitive, stative) To be painful.
|
sattua,
koskea,
jomottaa,
kolottaa,
pakottaa,
särkeä
|
- (transitive, intransitive) To cause (a person or animal) physical pain and/or injury.
|
vahingoittaa,
satuttaa,
kolhaista,
loukata,
teloa
|
- (transitive, intransitive) To cause (somebody) emotional pain.
|
loukata,
satuttaa
|
hurt
adjective
/hɜːt/
,
/hɝt/
|
- Wounded, physically injured.
|
haavoittunut,
loukkaantunut
|
|
loukkaantunut
|
hurtful
adjective
|
- Tending to hurt someone's feelings; insulting.
|
ilkeä,
loukkaava,
pahansuopa,
pahantahtoinen
|
- Tending to impair or damage; injurious; occasioning loss or injury.
|
vahingollinen
|
hurtfulness
noun
|
- The property of being hurtful.
|
ilkeys,
pahansuopaisuus,
pahantahtoisuus
|