🇬🇧 en fi 🇫🇮

intransigence noun

  /ɪnˈtɹæn.sɪ.d͡ʒəns/
  • Unwillingness to change one's views or to agree.
 myöntymättömyys

intransigent adjective

  /ɪnˈtɹæn.sə.d͡ʒənt/ , /ɪnˈtɹæn.zə.d͡ʒənt/
  • Unwilling to compromise or moderate a position; unreasonable.
 jyrkkä, myöntymätön
Wiktionary Links