🇬🇧 en fi 🇫🇮

troublemaking noun

  /ˈtɹʌb(ə)lmeɪkɪŋ/
  • Causing trouble; acting in a disruptive way
 rettelöinti

troublemaker noun

  /ˈtɹʌbəlˌmeɪkə(ɹ)/
  • One who causes trouble, especially one who does so deliberately.
 häirikkö, kiusankappale, rauhanhäiritsijä, rettelöitsijä, riidankylväjä, riitapukari
  • A complainer.
 narisija, valittaja
Wiktionary Links