Suomi Türkçe
kieli
  • suussa oleva puheen tuottamisen, nielemiseen ja lämmönsäätelyyn käytettävä lihas
dil /dil/
kieli
  • kommunikointijärjestelmä (esim. suomen kieli)
dil /dil/
lisan
zeban /zeˈbaːn/
kieli
  • kielisoitinten ääntä tuottava pingotettu lanka tai jänne
tel
dil /dil/
kieli
  • soittokellon umpinaiseen yläpäähän kiinnitetty metallinen osa (eli läppä), joka lyö kellon laitaan
tokmak tɔkmɑk, tɔkmɑklɑɾ
formaali kieli
  • äärellisen pituisten merkkijonojen joukko, jotka on muodostettu jostakin äärellisestä aakkostosta
biçimsel dil
heetin kieli
  • (kielitiede) kuollut indoeurooppalainen kieli, (kielitunnus: hit )
Hititçe
virallinen kieli
  • kieli, jolla on ao. valtion lainsäädännössä virallisen kielen status
resmî dil
luonnollinen kieli
  • kieli, jolla ihmiset yleisesti kommunikoivat keskenään ja joka on kehittynyt ja siirtynyt sukupolvelta toiselle normaalin sosiaalisen kanssakäymisen osana
doğal dil
romaaninen kieli
  • Romaaniset kielet ovat arkisesta latinasta kehittyneitä indoeurooppalaisia kieliä ja muodostavat itaalisten kielten alaluokan.
Latin kökenli dil
germaaninen kieli
  • (kielitiede) germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Cermen dili
Wiktionary Links